Kaikkialla tiloissamme kävijää tervehtii puolentuhannen teoksen kokoelma modernia pohjoissuomalaista nykytaidetta maalauksista veistoksiin ja installaatioihin. Yksi taideteoksista on vaihtuva: pihapiiriä ympäröivä luontomaisema. Kiireettömässä miljöössä ajatukset virtaavat kuin joki Lasaretin ikkunoiden edessä.

Paikan historiaa värittävät kiehtovat henkilötarinat legendaarisesta ylihoitajatar Naima Kurvisesta vahtimestari Nukuttaja-Näyhään. Ylihoitajatar Kurvisen tarmokkuus ruokkii tänäkin päivänä Lasaretin henkistä maaperää. Johan Näyhä puolestaan toimii esimerkkinä ennakkoluulottomalle oppimiselle ja vastuullisiin askareisiin paneutumiselle.

Mikä sinun mielesi virvoittaa ja millaisen tarinan sinä tuot mukanasi Lasarettiin?

Naima Kurvinen

Ylihoitajatar ja piippua poltteleva naisasianainen

Lasaretin alueella aiemmin toimineen Oulun lääninsairaalan ylihoitajattareksi kutsuttiin vuonna 1904 Naima Kurvinen (1876–1933). Määrätietoisesta Kurvisesta sukeutui sairaanhoitajakoulutuksen arvostettu kehittäjä ja ammatillinen äänitorvi, joka teki opintomatkoja Amerikkaan, seurasi alan julkaisuja ja kirjoitti itsekin. Kurvisen mukaan sairaanhoitajan ammatissa menestyäkseen oli paitsi osoitettava luontaista soveltuvuutta alalle myös aidosti rakastettava työtään.

Naima Kurvinen oli perehtynyt maailman asioihin kuten teosofiaan ja rauhanasiaan eikä pelännyt nostaa esiin esimerkiksi naisen ja miehen välistä epätasa-arvoa yhteiskunnassamme. Kipinä-lehdessä tammikuussa 1918 ilmestyneessä artikkelissaan hän osoitti palkkatasossa ilmenevän eriarvoisuuden heijastavan laajempaa naissukupuolen osaamiseen liittyvää väheksyntää.

”Me emme ole suinkaan puhuneet emmekä vaatineet mitään itsellemme, emmekä me liioin ole itseämme muistaneet olevankaan. Meille on aina opetettu itseämme kieltämään, kunnes tämä itse kieltäymys on tehnyt meistä (mitä miehet ja lääkärit ovat tahtoneetkin) väsyneet työn orjat, vailla intoa ja elämän halua. — Kun epäkohdat sitten valkenevat eteemme ja painavat mieltä, me kyllä keskenämme niistä olemme pahoillamme, mutta onko meillä koskaan ollut rohkeutta niihin etsiä parannusta ja muutosta? — Sillä me emme tahdo olla sukupuoliolentoja, vaan ihmisiä, ja meille täytyy antaa samat oikeudet kuin miehillekin ihmisyyden nimissä.”

Vapaahetkinään Kurvisen nähtiin joskus sytyttävän savukkeen, toisinaan jopa polttelevan piippua.

Nukuttaja-Näyhä

Kloroformin saloihin vihkiytynyt vahtimestari

Toukokuussa 1889 palkattiin Oulun lääninsairaalan vahtimestariksi muuan Johan Näyhä (1856–1923), valpas ja seuralliseksi tiedetty mies, alkuperäiseltä ammatiltaan maalari. Sairaalan silloinen ylilääkäri Karl von Fieandt äkkäsi pian Näyhän monipuoliset taipumukset ja valmisti tulokkaan odottamattomaan tehtävään: nukuttamaan leikkausta odottavat potilaat.

1800-luvun puolivälin jälkeen käytettiin nukutuksissa yleisimmin eetteriä ja kloroformia. Apuvälineiksi tarvittiin myös kielipihdit, suunavausrauta, tufferit, penssit, malja, pyyheliina ja nukutuskoppa. Vastuu narkoosin tasaisuudesta oli nukuttajalla ja tehtävä tuli suorittaa toimenpidepöydällä täsmällisin elkein. Aluksi potilasta rauhoiteltiin ja tarkistettiin, ettei hänen suussaan ollut tekohampaita tai tupakkaa. Tämän jälkeen nukuttaja asetti potilaan suun ja nenän ylle kopan ja tiputti sille kloroformia. Jos annostelu oli epätasaista, oli vaarana myrkytys. Narkoosin kehitystä tulikin seurata tauotta ja mikäli potilaan hengitys heikkeni, valtimo pieneni, silmäterät supistuivat tai kasvojen väri muuttui, tuli nukuttajan vähentää narkoosia tai keskeyttää se kokonaan.

Ajan mittaan Nukuttaja itse alkoi potea väsymystä. Keväällä 1912 Näyhä jätti tehtävänsä ja kesäkuussa myös vahtimestarin toimensa palveltuaan lääninsairaalassa 22 vuotta. Vasta tässä vaiheessa annettiin sairaalan hoitajille narkoosikurssit ja tähdellinen tehtävä siirtyi uusiin käsiin.

HISTORIA

Lasaretinsaari on vuosisatojen saatossa nähnyt useita erilaisia vaiheita. Paikalla on toiminut mm. kruunun viinanpolttimo (1776–1791), maaherran virkatalo (1791–1834), lääninsairaala (1834–1939) ja sotilassairaala (1939–1999). Saari on tunnettu usealla eri nimellä sen käyttötarkoituksen mukaan: aiemmin Rysänsaarena, Polttimosaarena, Maaherransaarena ja nykyisin Lasaretinsaarena.

Lasaretinsaaren kulttuurihistoriallista arvoa kohottavat siellä vierailleet korkea-arvoiset henkilöt, kuten Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ja Venäjän keisari Aleksanteri I. Saaressa ovat nuoruudessaan asuneet Suomen tasavallan presidentit K. J. Ståhlberg ja Martti Ahtisaari.

Lasaretinsaaren kulttuurihistoriallisesti arvokas ja täysin kunnostettu alue palkittiin tunnustuksella korkeatasoisesta ja monipuolisesta ympäristön suunnittelusta ja rakentamisesta vuonna 2005 Vuoden ympäristörakenne -palkinnolla. Palkinnon myönsivät Puutarhaliitto ry, Rakennusteollisuus ry ja Tuoteteollisuusjaosto.