Historian hetkiä Lasaretin miljöössä

Lasaretinsaaren alue kuuluu historiansa, rakennuskantansa ja maisemakokonaisuutensa puolesta Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiin kohteisiin. Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimiljöö.

Lasaretinsaari on ollut tärkeä paikka Oululle jo 1600-luvulta lähtien. Se kuului lahjoitusmaihin, jotka Ruotsin kruunu luovutti kaupungille vuonna 1610. Vieressä virtaava Oulujoki oli jo tuolloin merkittävä kauppareitti ja liikenneväylä. Saaren edustalla sijaitsivat lohipadot, ja jokea pitkin saaren ohitse kaupunkiin saapuivat talouselämälle tärkeät tervatynnyrit.

Lasaretinsaaressa on sijainnut mm. kruunun viinanpolttimo (1776–1791), maaherran virkatalo (1791–1834), lääninsairaala (1834–1939) ja sotilassairaala (1939–1999). Saari on tunnettu usealla eri nimellä sen käyttötarkoituksen mukaan

Rysänsaari, Polttimosaari, Maaherransaari ja Lasaretinsaari

Rysän suku perusti saareen yksityisen olutpanimon ja viinanpolttimon. Kruunu kielsi yksityisen viinanpolton vuonna 1776 ja perusti Lasaretinsaareen kruununpolttimon, jonka toiminta jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä jo reilun kymmenen vuoden kuluttua valtio joutui luopumaan monopolistaan.

Vuosina 1791–1833 Lasaretinsaaressa asuivat ja työskentelivät useat Oulun läänin maaherrat, ensimmäinen saaressa työskennelleistä maaherroista oli J. F. Carpelan ja viimeisin R. W. Lagerborg. Maaherran asuin- ja virkatalona toiminut rakennus purettiin 1960-luvulla.

Lasaretinsaari sai nykyisen nimensä lääninsairaalan muutettua alueelle vuonna 1834. Sairaalassa oli sisätauti- ja synnytysosastot, mielisairaiden vastaanottolaitos sekä veneeristen tautien osasto. Myös sairaanhoitajatarkursseja usean vuosikymmenen ajan 1896–1930. Lääninsairaala muutti kokonaan Kontinkankaalle 1940-luvun alkupuolella.

Jo toisen maailmansodan aikana Lasaretinsaaressa hoidettiin sotilaita. Tilat siirtyivät kokonaan puolustusvoimille vuonna 1945 ja olivat puolustusvoimien käytössä aina 1990-luvun loppupuolelle asti

Arvovaltaisia vieraita ja asukkaita

Lasaretinsaaren kulttuurihistoriallista arvoa kohottavat siellä vierailleet korkea-arvoiset henkilöt, kuten Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ja Venäjän keisari Aleksanteri I. Saaressa ovat nuoruudessaan asuneet Suomen tasavallan presidentit K. J. Ståhlberg ja Martti Ahtisaari. Lasaretinsaaren historiaa värittävät myös muut mielenkiintoiset persoonat, kuten Johan ”Nukuttaja”-Näyhä sekä Naima Kurvinen.

Lasaretinsaari 2000-luvulla

Hengitysliitto ry osti Lasaretinsaaren puolustusvoimilta vuonna 1998. Saaren rakennukset saneerattiin vuosina 2000-2002 Verven (ent. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus) sekä Hotelli-ravintola Lasaretin toimintaa varten. Saarella toimii Hotelli Lasaretin lisäksi Verve sekä lukuisia pienyrityksiä.

Lasaretinsaaren kulttuurihistoriallisesti arvokas ja täysin kunnostettu alue palkittiin tunnustuksena korkeatasoisesta ja monipuolisesta ympäristön suunnittelusta ja rakentamisesta vuonna 2005 Vuoden ympäristörakenne -palkinnolla. Palkinnon myönsivät Puutarhaliitto ry, Rakennusteollisuus ry ja Tuoteteollisuusjaosto.